Pieniä tarinoita tavaroiden takaa

Ihanaa lauantaita kaikille!  Torniossa keli on mitä parhain. Aurinko paistaa ihanasti, pakkanen kyllä paukkuu, mutta  se ei nyt haittaa! Näitä kelejä lisää, kiitos:)

Voiko olla ihanempaakuin kaunis tavara, johon vielä liittyy kaunis tarina. Vanhoissa tavaroissa minua kiehtoo juuri niiden tarinat. Tarinan ei tarvi olla kummoinen, mieltä lämmittää jo pelkästään se, että  tavara saa uutta käyttöä ja joskus aivan uuden käyttötarkoituksen. Ajattelenkin kertoa teille muutamia pikku tarinoita liittyen kotiini. Talomme on rakennettu suurin piirtein vuonna 1912, tarkkaa vuotta emme tiedä. Ostimme talon kaksi vuotta sitten, jolloin se oli ollut tyhjillään jo lähes 15-vuotta. Joten kyllä mahtoivat talon ovet ja lattiat olla ihmeissään, kun niitä taas käytettiin:) Talonrakentajasta emme tiedä muuta kuin ammatin, kirvesmies. Ennen meitä talossa on asunut äiti ja hänen poikansa, joka sittemmin kuoli 90-luvun alussa, jonka jälkeen myös talo jäi tyhjilleen. Tilaan kuuluu päärakennus, navetta-varasto ja rantasauna. Rantasaunalle tehtiin vain pientä pinta remonttia, kun taas päärakennuksesta purettiin kaikki mahdollinen. Navetta on viimeistä talvea pystyssä, ensi kesänä puramme sen. Saa nähdä, mitä kaikkia aarteita ja tarinoita sieltä vielä löytyy, innolla odotan.


                                                   

Tämä ikkunanpoka on talomme alkuperäisiä ja sen "verhot" olen tehnyt rakkaan mummini tekemästä lakanasta, johon hän on itse virkannut pitsin. Nyt ikkunanpoka koristaa olohuonettamme.

Olohuoneemme nurkkaan nojailee puuovi, joka ei johda minnekkään. Se on myös talon alkuperäisiä ovia. Jouduimme uusimaan kaikki väliovet, koska ovien aukot olivat liian matalat. Tilalle laitoimme väliovet, joissa toistuu sama peilikuvio, alkuperäiset ovenkahvat saimme onneksi käyttöön.

Makuuhuoneessamme on työpöytänä vanha ompelupöytä, jonka olen ostanut pelastusarmeijalta( joka kylläkin oli hieman erin näköinen silloin). Talomme edellinen asukas teki työkseen kirjapitohommia ja hän kuulemma istui usein ikkunan edessä olevalla työpöydällä töitään tehden. Pöytä on nykyisin myös samaisen ikkunan alla, kylläkään siinä ei istuta yhtä useasti kuin ennen .Mieheni ei ole oikein koskaan ymmärtänyt tätä kirpputori innostustani. Tosiaan kävin pongaamassa tämän pöydän pelastusarmeijalta ja pyysin miestäni sen hakemaan. Mieheni soitti minulle liikkeestä ja ilmoitti ettei aijo todellakaan tuota romua tuoda kotiimme ja mitenkäs siinä kävikään, nyt se koristaa maakuuhuonettamme:)

Rantasaunaamme koristaa talon vanha puulaatiikko, jonka olen maalannut. Lisäksi vanhan ikkunanpokan alta löytyy navetasta löydetty vanha lypsyjakkara, joka on myös saanut valkoista maalia pintaansa. Seinälle on nostettu myös navetasta löytynyt aarre, vanha kalaverkko.

Rentouttavaa viikonloppua kaikkille!