Viime kerrasta on näköjään vierähtänyt miltei 1,5-vuotta, pahoittelen. Kiireinen arki ja oma laiskuus taitavat olla tähän suurin syy. Nyt kun äippälomakin alkaa olemaan jo todella lähellä täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja täytyy yrittää ryhdistäytyä. Päivärinteen viime aikaiset touhut ovat olleet aika minimaalisia, viimeisestä kuuukaudesta 3viikkoa olen kuluttanut sohvan pohjaa ja nyt viikon verran saanut jo hieman nauttia pystyssä olemisesta. Varovaisesti vielä otetaan ja lähinnä aika kuluukin leipoen ja lukien. Ikävintä on ehkä se, että herkut jäävät tältä mammalta syömättä, koska kamala närästys rajoittaa ruokavaliota aikalailla.
Suklainen marjakakku- murea suklaapohja, välissä vadelmahillo ja mansikka-valkosulkaa mousse.
Ihanat suussa sulavat Whoopies-keksit! Nam!
Muistin virkistykseksi lueskelin vanhoja tekstejä ja ei voinut kun nauraa. Odotukseni vanhan navetta/varaston purkamisesta eivät tainneet olla ihan realistiset, nimittäin tuo sama rumilus koristaa pihaamme edelleen!!! :D Enkä kyllä jaksa uskoa, että siitä vielä tänäkään vuonna eroon pääsemme. Viime kesämme kului merelle ja pahalta näyttää, että myös tämäkin kesä siellä menee. Nimittäin juuri viime viikolla meille kotiutui uusi vene, joka kylläkin on pienen laiton tarpeessa, mutta onhan tässä vielä kesään aikaa! Tuleehan nuita kesiä, jolloin kotihommatkin maistuu, toivottavasti. Ihanalta tuntuu ajatus siitäkin, ettei meillä ole suurempia suunnitelmia/työleirejä, jotka olisi PAKKO suorittaa, vaan saamme rauhassa nautiskella uudesta perheenjäsenestä, jonka olisi tarkoitus saapua kesäkuussa.
Olemme sentään jotain tässä vuodessa saaneet aikaseksi:) Pienen remontin myötä, lattiamme väri vaihtui vaalempaan ja viimeinen makuuhuonekkin alkaa olemaan sähkötöitä vaille valmis. Sängyn päätynä talon vanha väliovi ja lukuvalona toimii Seita shopin ihana valoketju. Lattian vaihtoon olen kyllä erittäin tyytyväinen, edellinen tumma lattia huusi joka päiväistä luutuamista(etenkin ku talouteemme kuuluu yksi hieman karvaisempi jäsen), uuden lattian myötä luutuaminen pääsee välillä
jopa unohtumaan!
Ensi kertaan ;)
-Ansku